Ajatuksia

Muuttuva kaupunkitila: näin uusi ja vanha löytävät sopusoinnun

Koronapandemia on kääntänyt muuttovirtoja poispäin kaupungista ihmisten etsiessä tilavampia koteja ja luonnonläheisempää elämää. Kaupungistumisen megatrendi ei silti näytä hiipumisen merkkejä. Kaupunkien väkilukujen kasvaessa kaupunkitiloja on pakko tiivistää ja parannella niin korjaus- kuin uudisrakentamisen avulla.

Korjaus- ja täydennysrakentamisella uusi elämä vanhoille rakennuksille

Teollisuuden siirtyminen kaupunkien laitamille ja ulkopuolelle on jättänyt tyhjilleen vanhoja tehdas-, rautatie- ja satama-alueita ja arvokkaita vanhoja rakennuksia, jotka ovat kuitenkin perusteellisen korjauksen tarpeessa.

Hyvä esimerkki tällaisesta teollisten rakennusten uudesta elämästä on Pasilan konepaja, jonka korjaus- ja rakennusprojektissa mekin olemme olleet mukana. Vanhoille teollisuusalueille tyypillisesti Pasilan konepajakin toimi konepajatoiminnan lakkauttamisen jälkeen erilaisten kulttuuri- ja käsityöalan toimijoiden tilana. Nyt peruskorjauksen myötä siitä on muotoutumassa monipuolinen ja trendikäs kohtaamispaikka kaupunkilaisille.

Monilla vanhoilla tehdas- ja satama-alueilla on myös tyhjää tonttitilaa, jota kehitetään uudisrakentamisen myötä. Helsingissä Kalasataman ja Suvilahden alue on suuressa muutoksessa ja vanhojen teollisuusrakennusten kunnostamisen ohella alueelle on noussut korkeita, moderneja rakennuksia asuin- ja liiketiloiksi.

Tämä uuden ja vanhan yhdistelmä ja erityisesti uudisrakennusten kerrosmäärien kasvu muuttaa kaupungin profiilia näyttävällä tavalla – silloin kun kaava sen mahdollistaa. Esimerkiksi Pasilan konepajalla kaavoitus ei salli tornirakentamista alueen alkuperäisen luonteen vaalimiseksi.

Kaupunkitilojen seuraavat suunnat

Kaupunkitilojen uudistuminen näkyy myös toimistorakentamisen saralla. Toimistotiloja koskevat määräykset ovat tiukentuneet ja käyttäjien vaatimukset muuttuneet niin, etteivät vanhat tilat enää riitä sellaisinaan.

Rakennusrungoltaan jatkokäyttöön soveltumattomia toimistorakennuksia puretaan ja tilalle rakennetaan entistä enemmän uusia, nykykäyttäjiä paremmin palvelevia tiloja. Tämä trendi näkyy erityisesti hyvien liikenneyhteyksien lähellä esimerkiksi kehäteiden varsilla ja Espoossa, jonne rakentuvat raideyhteydet lisäävät ihmisten liikkuvuutta alueella.

Koronaviruspandemia tuo omat haasteensa kaupunkitilojen muutoksen ennustamiseen. Verkkokaupan suosio oli nosteessa jo ennen kuin pandemia sulki meidät koteihimme, mutta liikkumisen rajoittaminen on vähentänyt kivijalkakauppojen kävijämääriä entisestään. Uusille palveluntarjoajille avautuu siis mahdollisesti jalansijaa kaupunkien keskeisiltäkin paikoilta.

Ovi on käynyt harvakseltaan myös toimistorakennuksissa monien tietotyöläisten siirryttyä kotitoimistolle. Vaikka vielä on mahdotonta sanoa, missä määrin palaamme vanhaan konttoriarkeen, varmaa on, että joustavat työskentelyn tavat ovat lisääntyneet pysyvästi. Millaisia tiloja nykypäivän etätyöläinen siis kaipaa? Perinteisten toimistotilojen ohella työnteon paikoiksi saattavat tulevaisuudessa valikoitua esimerkiksi omassa kotikorttelissa tai taloyhtiössä sijaitsevat yhteistyöskentelytilat, mutta moni kaipaa varmasti myös kotiinsa entistä paremmin muunneltavissa olevia tiloja, jotka taipuvat tarpeen tullen rauhalliseksi työpisteeksi.

Kumppanisi korjaus- ja uudisrakentamisessa

Me Laitila Arkkitehdeilla suunnittelemme vuosikymmenten kokemuksella niin korjaus- kuin uudisrakennusprojektit ja autamme asiakkaitamme luomaan ajattomia tiloja, jotka vastaavat käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Ota yhteyttä, niin keskustellaan sinulle sopivasta ratkaisusta!

Lue lisää

Ajatuksia

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodissa: lapset käyttäjäryhmänä

Ihmisen suhde ympäristöönsä on transaktionaalinen, eli ympäristö vaikuttaa ihmiseen ja ihminen vaikuttaa sekä tiedostaen että tiedostamattaan ympäristöönsä. Myös lapsille tulisi tarjota mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja päästä osaksi tilojen suunnittelua.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodissa: lapset käyttäjäryhmänä
Ajatuksia

Miten tuottaa hyvää asumista?

Kaksihenkisen asuntokunnan laadukkaan asumisen on sanottu tarvitsevan vähintään 55-60 m2 asuinpinta-alaa. Uudisasuntotuotannossa me olemme toimistossamme suunnitelleet tuon kokoisia asuntoja viimeksi ennen 2008 finanssikriisiä. Toteuttajien toiveet asuntojen keskipinta-alasta ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. Kun korona-virus sulki ihmiset keväällä koteihinsa, moni huomasi, ettei oma asunto taivukaan siihen, että kaksi aikuista yrittää tehdä kotona töitä lasten ja lemmikkien temmeltäessä ympärillä. Tilaa rauhoittumiseen ja keskittymiseen ei ole tarpeeksi, tai sitä ei ole lainkaan.

Miten tuottaa hyvää asumista?
Ajatuksia

Toimialaa avaamassa

Arkkitehdin rooli rakennushankkeessa on pienentynyt toimialan työnjaon pirstaloituessa. Arkkitehdille on jäänyt rakennuksen ulkonäön ja tilojen suunnittelu sekä kohteen myyntiin ja markkinointiin tarvittavan materiaalin, kuten näkymäkuvien tekeminen. Jälkimmäiset ovat kokemukseni mukaan nekin kasvavassa määrin siirtymässä mainostoimistojen tehtäväksi.

Toimialaa avaamassa