Ajatuksia

Muuttuva kaupunkitila: näin uusi ja vanha löytävät sopusoinnun

Koronapandemia on kääntänyt muuttovirtoja poispäin kaupungista ihmisten etsiessä tilavampia koteja ja luonnonläheisempää elämää. Kaupungistumisen megatrendi ei silti näytä hiipumisen merkkejä. Kaupunkien väkilukujen kasvaessa kaupunkitiloja on pakko tiivistää ja parannella niin korjaus- kuin uudisrakentamisen avulla.

Korjaus- ja täydennysrakentamisella uusi elämä vanhoille rakennuksille

Teollisuuden siirtyminen kaupunkien laitamille ja ulkopuolelle on jättänyt tyhjilleen vanhoja tehdas-, rautatie- ja satama-alueita ja arvokkaita vanhoja rakennuksia, jotka ovat kuitenkin perusteellisen korjauksen tarpeessa.

Hyvä esimerkki tällaisesta teollisten rakennusten uudesta elämästä on Pasilan konepaja, jonka korjaus- ja rakennusprojektissa mekin olemme olleet mukana. Vanhoille teollisuusalueille tyypillisesti Pasilan konepajakin toimi konepajatoiminnan lakkauttamisen jälkeen erilaisten kulttuuri- ja käsityöalan toimijoiden tilana. Nyt peruskorjauksen myötä siitä on muotoutumassa monipuolinen ja trendikäs kohtaamispaikka kaupunkilaisille.

Monilla vanhoilla tehdas- ja satama-alueilla on myös tyhjää tonttitilaa, jota kehitetään uudisrakentamisen myötä. Helsingissä Kalasataman ja Suvilahden alue on suuressa muutoksessa ja vanhojen teollisuusrakennusten kunnostamisen ohella alueelle on noussut korkeita, moderneja rakennuksia asuin- ja liiketiloiksi.

Tämä uuden ja vanhan yhdistelmä ja erityisesti uudisrakennusten kerrosmäärien kasvu muuttaa kaupungin profiilia näyttävällä tavalla – silloin kun kaava sen mahdollistaa. Esimerkiksi Pasilan konepajalla kaavoitus ei salli tornirakentamista alueen alkuperäisen luonteen vaalimiseksi.

Kaupunkitilojen seuraavat suunnat

Kaupunkitilojen uudistuminen näkyy myös toimistorakentamisen saralla. Toimistotiloja koskevat määräykset ovat tiukentuneet ja käyttäjien vaatimukset muuttuneet niin, etteivät vanhat tilat enää riitä sellaisinaan.

Rakennusrungoltaan jatkokäyttöön soveltumattomia toimistorakennuksia puretaan ja tilalle rakennetaan entistä enemmän uusia, nykykäyttäjiä paremmin palvelevia tiloja. Tämä trendi näkyy erityisesti hyvien liikenneyhteyksien lähellä esimerkiksi kehäteiden varsilla ja Espoossa, jonne rakentuvat raideyhteydet lisäävät ihmisten liikkuvuutta alueella.

Koronaviruspandemia tuo omat haasteensa kaupunkitilojen muutoksen ennustamiseen. Verkkokaupan suosio oli nosteessa jo ennen kuin pandemia sulki meidät koteihimme, mutta liikkumisen rajoittaminen on vähentänyt kivijalkakauppojen kävijämääriä entisestään. Uusille palveluntarjoajille avautuu siis mahdollisesti jalansijaa kaupunkien keskeisiltäkin paikoilta.

Ovi on käynyt harvakseltaan myös toimistorakennuksissa monien tietotyöläisten siirryttyä kotitoimistolle. Vaikka vielä on mahdotonta sanoa, missä määrin palaamme vanhaan konttoriarkeen, varmaa on, että joustavat työskentelyn tavat ovat lisääntyneet pysyvästi. Millaisia tiloja nykypäivän etätyöläinen siis kaipaa? Perinteisten toimistotilojen ohella työnteon paikoiksi saattavat tulevaisuudessa valikoitua esimerkiksi omassa kotikorttelissa tai taloyhtiössä sijaitsevat yhteistyöskentelytilat, mutta moni kaipaa varmasti myös kotiinsa entistä paremmin muunneltavissa olevia tiloja, jotka taipuvat tarpeen tullen rauhalliseksi työpisteeksi.

Kumppanisi korjaus- ja uudisrakentamisessa

Me Laitila Arkkitehdeilla suunnittelemme vuosikymmenten kokemuksella niin korjaus- kuin uudisrakennusprojektit ja autamme asiakkaitamme luomaan ajattomia tiloja, jotka vastaavat käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Ota yhteyttä, niin keskustellaan sinulle sopivasta ratkaisusta!


Lue lisää

Ajatuksia

Asunnonostajan muistilista 3: Sisustettavuus ja säilytysratkaisut

Sisustusta ja uuden kodin säilytysratkaisuja kannattaa alkaa miettiä jo ostovaiheessa. Tästä blogista löydät vinkkejä siihen, mihin asuntoa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota, ja millaisilla sisustusratkaisuilla teet asunnosta toimivan kodin.

Asunnonostajan muistilista 3: Sisustettavuus ja säilytysratkaisut
Ajatuksia

Asunnonostajan muistilista 2: Makuuhuoneet

Makuuhuoneet ovat pienentyneet muun asunnon mukana suomalaisessa asuntotuotannossa. Edes pohjaratkaisu, jossa parisängyn kummallekin puolelle mennään omasta oviaukosta, ei ole enää mikään harvinaisuus. Sellaisia on suunniteltu meidänkin toimistossamme. Hyvin käytettynä tällainen totutun ajattelun kyseenalaistaminen antaa paljon lisäarvoa asuttavuudelle. Usein näkee kuitenkin asuntoja, joissa lattiapinta-alasta 20 tai jopa 30 % saattaa olla asunnossa liikkumiseen käytettävää tilaa. Tällöin asunnon kalustettavuus jää heikoksi.

Asunnonostajan muistilista 2: Makuuhuoneet
Ajatuksia

Asunnonostajan muistilista 1: Keittiö

Asunnon hankinta ja remontointi on stressaavaa. Kumpikin on useimmille meistä merkittävä investointi, johon sitoudutaan pitkäksi aikaa. Netti on pullollaan asunnonostajan muistilistoja, joissa käydään läpi asunnon hankkimisen juridinen puoli, mutta asuntojen laadulliset seikat jäävät vähemmälle huomiolle.

Asunnonostajan muistilista 1: Keittiö