Manu Humppi: Retkeilyrakenteiden suunnittelu Sallan uuteen kansallispuistoon oli retkeilevän arkkitehdin unelmien täyttymys

Uusia kansallispuistoja ei perusteta joka päivä. Eikä sekään ole ihan tavallista, että arkkitehti pääsee suunnittelemaan vastikään perustettuun kansallispuistoon uudet taukopaikat: neljä laavua, kaksi päivätupaa ja yhden autiotuvan. Vaan jos on omistautunut aiheelle ja onni suosii rohkeaa, voi löytää itsensä marraskuussa ennen aamuviittä vaeltamasta pelkän otsalampun valossa kohti aamuista suunnittelupalaveria Metsähallituksen kanssa.

Lisää mielikuvaan tutustumiskäynnistä vielä lumisade, yllättävän kova pakkanen ja varsin tyytyväinen arkkitehti, ja tiedät tarkalleen, miten ikimuistoinen ja mieluisa projekti Sallan retkeilyrakenteiden toteutus on ollut meille Laitila Arkkitehdeille. Kohteen suunnitteli allekirjoittanut, eli Laitila Arkkitehtien Tampereen toimiston toimitusjohtaja Manu Humppi.

Sallan kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2022. Se sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Sallan kunnassa, noin 10 kilometriä Sallan kylästä etelään. Ukkometson ja koppelon kodiksi tituleerattu alue käsittää vuosisatoja vanhaa ikimetsää, rotkolaaksoja, soita, ylänköjä, harjuja, kuruja ja kirkasvetisiä lampia. Pyhätunturin huipulta aukeaa henkeäsalpaavan laaja maisema.

Retkeilijöille tutut taukopaikkarakenteet ovat usein yhtä ikiaikaisen perinteisiä kuin paikat, joihin niitä sijoitetaan. Jokainen joskus laavulla käynyt hahmottelee rakennelman paperille ulkomuistista, eivätkä kodat saatikka autiotuvat ole muuttaneet muotoaan aikojen saatossa. Itse olen kiinnostunut retkeilyrakenteista jo opiskeluaikoina, ja Sallassa sain ensiluokkaisen mahdollisuuden hyödyntää arkkitehdin ja eränkävijän kokemuksiani. Projektin lähtöasetelmana olikin luoda totutusta hieman poikkeavia, retkeilijöiden tarpeita entistä paremmin palvelevia taukopaikkoja, ja ottaa täysi hyöty irti nykyajan rakennustekniikasta ja -tavoista – kuitenkin kansallismaisemaa ja puurakentamista viimeisen päälle kunnioittaen.

Tunturilampi, Kaunisharju, Kolmiloukkonen ja Pitkälampi – uudempaa rankarakenteista laavumallia sekä perinteisempää hirttä

Kaikkien Sallaan rakennettujen taukopaikkojen suunnittelun perustana oli rakenteiden pitkäikäisyys ja huoltovapaus. Halusin valita materiaaleiksi uusia, nykyaikaisia puutuotteita. Kaunisharjun ja Tunturilammen rankarakenteiset laavut saivat uudemman ilmeen, kun taas Kolmiloukkosen ja Pitkälammen hirsirakenteiset versiot ovat perinteisempiä.

Ensimmäisenä vuonna 2022 valmistui Tunturilammen laavu. Sen takaseinä on vino ja rankarakenne on verhoiltu puulla. Kaunisharjun vastaava sisarlaavu valmistui seuraavana vuonna.

Rakennusmateriaalit vietiin paikoilleen moottorikelkoilla, eikä perinteisiä työmaakäyntejä ollut totuttuun tapaan kohteiden etäisen sijainnin takia. Silti tarkastuskäynnillä vastassa oli suunnitelmia – ja retkeilijöiden tarpeita – vastaavat laavut.

Vuonna 2023 valmistui myös Kolmiloukkosen laavu, joka edustaa perinteisempää hirsimallia. Idea ja muodonanto ovat samat kuin edellisissä moderneimmissa laavuissa, mutta hirsi materiaalina muutti toteutusta sen verran, että takaseinä sai suoran muodon.

Pitkälammen hirsilaavu valmistuu vielä viimeisenä Aatsinginhaudan pohjalle, nimensä mukaisesti Pitkälammen rannalle. Sen sijainti vuosimiljoonien eroosion kuluttamassa vehmaassa rotkolaaksossa on jännittävä ja tavallisesta arkkitehdin päivätyöstä radikaalisti poikkeava rakennuspaikka.

Kaippahanoja ja Kylmähete – valo ja maisema tulvivat päivätupiin

Päivätuvalle mennään tulistelemaan, syömään eväitä ja kuivattelemaan vaatteita. Edelliset Sallassa sijainneet päivätuvat olivat kotamaisia ja hieman pimeitä, mutta halusin tehdä päivätuvalla vierailusta valoisan hetken, jonka jälkeen retkeilijän silmiin ei satu, kun hän astuu tuvasta takaisin ulkoilmaan.

Kaippahanojan ja Kylmäheteen päivätupien uudenlaisen muotokielen ydin on päivätupiin suunnitellut suuret ikkunat, joista valo ja maisema pääsevät tulvimaan osaksi taukoa. Ikkunoiden suunnittelussa ajattelin siivekkäitä ystäviämme, joten lasituksissa on käytetty uutta lintuturvallista lasia. Päivätuvan oleskelutila on avara, eikä sitä ole rajattu turhilla seinillä. Kamina lämmittää tuvan ja nälkäisten retkeilijöiden eväät.

Päivätuvissa on yksi vino seinä ja pulpettikatto. Vaikka arkkitehtuuri poikkeaa totutusta, tuvat erottuvat kansallismaisemasta vasta muutaman kymmenen metrin päässä kohteesta.

Sekä laavuissa että päivätuvissa valitsin ulkoverhoiluihin CNC-jyrsittyä lämpökäsiteltyä puuta, jossa on uniikki, Sallan kuusimetsille kunniaa tekevä kuusikuvio. Lisäksi ulkoseiniin toteutettiin CNC-jyrsimellä uppokuvioita, joissa on Sallan luonnosta tuttu metso. Sisäverhoilut tehtiin lämpökäsitellystä puusta. Uudet, epätyypillisemmät puutyömenetelmät tuovat perinteisiin rakenteisiin näyttävyyttä, joka tekee kunniaa puurakentamiselle.

Pahanojankurun uusi autiotupa on hiilestä musta – materiaalivalinnasta kiitos kuuluu esi-isillemme

Syyskuussa 2023 yleisölle avattu Pahanojankurun autiotupa on uniikki, kontrastien kohde, joka on ulkoa hiilenmusta ja sisältä valoisa ja vaalea. Kai arkkitehdilläkin saa olla suosikkinsa: Sallan retkeilyrakenteista autiotuvan suunnittelu ja toteutus olivat itselleni mieluisimmat, ehkäpä juuri muodon ja materiaalien vuoksi.

Autiotuvan ulkoverhoiluksi valitsin säänkestäväksi hiiltämällä käsitellyn kierrätyspuun. Ajatus kuulostaa uudelta, mutta tiesitkö, että ainoat kivikautisten asuinpaikkojen näihin päiviin saakka säilyneet rakenteet ovat hiillettyä puuta? Menetelmä oli ennen varsin perinteinen ja mm. risuaitojen maan alle haudattavat päät on hiilletty säänkestävyyden takaamiseksi. Vuosien saatossa tämä puunsuojamenetelmä jäi osittain unholaan, mutta nyt Pahanojankurun autiotuvalla pääsee yöpymään hiillettyjen seinien suojassa.

Tuvassa on yöpymiskapasiteettiä yhdeksälle hengelle, jotka tututusta poiketen pääsevät ihailemaan Sallan maisemaa tuvan suurista ikkunoista.

Älä huoli, autiotuvan sisäseinät ovat kontrastina mustalle ulkokuorelle puunväriset ja vaaleat, joten et tule aivan nokisena tuvasta ulos. Eivätkä itseasiassa ulkoseinätkään päästä väriä, kiitos kotimaisen puutuotealan Hiil-startupin, joka on toimittanut Pahanojankurun autiotuvan hiilletyt julkisivupaneelit.

Rakennusmateriaalit lennätettiin Pahanojankuruun helikopterilla, ja sain työmaakäynnilläni kunnian olla ensimmäinen uudella tuvalla yöpynyt kulkija. Tuossa vaiheessa tupa oli viimeistelyä vaille valmis ja kahden viikon päässä käynnistäni se avattiin yleisölle.  

Vaikka kansallismaisemaan rakentamisessa voisi kuvitella olevan esteitä ja kommervenkkeja, projekti on sujunut alusta saakka kuin marraskuinen tutustumiskäynti Sallan maisemiin: askel kerrallaan, suunnitelman mukaisesti, ulkoilmassa hymy huulilla. On ollut hienoa suunnitella ja toteuttaa uudenlaisia retkeilyrakenteita käyttöön ja monipuolistaa retkeilyrakentamisen kirjoa.

Eikä matka autiotuvan suunnittelusta mökkipiirustuksiin ole ollenkaan vaikea ja pitkä, näkisin helposti vastaavia hiillettyjä tupia myös yksityiskäytössä.

Autiot tuvat, entistä suositummat polut – retkeilevän arkkitehdin työ ei pääty tähän

Suunnittelin arkkitehti Malin Moision kanssa taukopaikkamalliston Metsähallitukselle, joten vaikka Sallan projekti onkin viimeistä laavua vaille valmis, matka metsissä jatkuu. Malliston mukaisia katoksia, laavuja, kalusteita ja muita kevyempiä rakenteita nousee eri puolille Suomea sitä mukaa, kun retkeilykantaa on tarve uudistaa.

Tarvetta uudistukselle on, sillä Metsähallituksen mukaan kansallispuistoissa vierailtiin huimat 2,3 miljoonaa kertaa tammi–heinäkuussa 2023. Tämä on 14 % enemmän kuin aikana ennen koronaa vuonna 2019. 

Näillä näkymin näyttääkin siltä, että seuraavaksi retkeilevän arkkitehdin polku johtaa Merenkurkun kansallispuistoon, josta löytyvät jo ensimmäiset taukopaikkamalliston toteutuneet rakenteet.