Manu Humppi: ”Retkeilijöiden uusi sukupolvi arvostaa uudenlaista otetta autiotupien suunnittelussa”

Rakkaudesta retkeilyyn

Retkeily on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Kasvanut suosio on lisännyt kiinnostusta myös autiotupia ja muita retkeilyrakenteita kohtaan. Intohimoisena eränkävijänä olen ollut onnekas, kun olen päässyt suunnittelemaan retkeilijöiden käyttämiä majoitustiloja.

Kiinnostukseni retkeilyrakenteita kohtaan juontaa juurensa opiskeluaikoihini. Tutkimustyö lopputyötäni varten poiki lopulta tietokirjan verran aineistoa, joka julkaistiin nimellä Kammit ja autiotuvat – Lapin kairojen kulttuuriperintö. Kirjan suosio toi työpöydälleni myös autiotupien ja laavujen suunnitteluhankkeita, joissa olen päässyt hyödyntämään kokemuksiani niin arkkitehtina kuin eräilijänäkin.

Viime vuosien näkyvin autiotupahanke on ollut Urho Kekkosen kansallispuiston Rautulammelle rakennettu autiotupa. Tulipalossa tuhoutuneen tuvan tilalle rakennettuun kokonaisuuteen kuuluu autio- ja varaustupa, päivätupa ja liiterirakennus. Meiltä on tilattu myös Sallan uuden kansallispuiston rakenteet, jotka on osittain jo suunniteltu.

Seuraavana työn alla on yhdessä kollegani kanssa Metsähallitukselle suunniteltavat uudet tuvat. Niitä on tarkoitus rakennuttaa eri puolille Suomea sitä mukaa, kun retkeilyrakennekantaa on tarve uudistaa.

Autiotupa on ainutlaatuinen haaste suunnittelijalle

Autiotuvat rakennetaan herkkiin paikkoihin luonnonsuojelu- tai retkeilyalueelle. Niinpä suunnittelu lähtee aina ympäristöön sopeutumisesta. Suunnittelijan on pakko varmistaa, että rakennusprosessi ja valmis tupa kunnioittavat ympäröivää luontoa.

Luonnossa toimiminen luo omat reunaehtonsa käytännön rakennusratkaisuille. Rakennusmateriaalien kuljetus ja rakennustyö pitää suunnitella huolella, koska erämaahan ei ole mahdollista järjestää normaaleja työmaaolosuhteita. Materiaalien, työvälineiden ja työvoiman kuljetus erämaahan on jo itsessään merkittävä kuluerä, eivätkä budjetit näissä hankkeissa ole suuren suuria. Esimerkiksi Rautulammen tuvissa hyödynnettiin ristiinlaminoituja puuelementtejä, jotta tupien pystyttäminen paikan päällä oli mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Materiaali on kestävää ja tiivistä, mikä pitää myös huoltokustannukset matalina.

Majat joutuvat erämaassa hurjan kovalle koetukselle. Sääolosuhteet Suomen luonnossa vaihtelevat tuvan oven eteen kinostuvasta lumesta paahtavaan helteeseen, ja tupien tulee kestää käytännössä huoltovapaina vuodenajasta ja vuodesta toiseen. Tämä rajaa pois esimerkiksi sellaisten maalien ja käsittelyaineiden käytön, jotka tarvitsevat säännöllistä kunnossapitoa.

Tupien vierailijat tuovat omat haasteensa suunnitteluun. Suunnittelijan omakohtainen kokemus autiotupien käyttäjänä on tässä hyödyksi. Esimerkiksi paloturvallisuuden ja materiaalien kestävyyden huomioiminen varmistaa, että tupa säilyy tulevillekin retkeilijäsukupolville. Toiminnallisuus ei saa kuitenkaan mennä ulkonäön edelle: tavoitteena on rakennus, joka ikääntyy kauniisti osana maisemaa.

Tilaa ihmiselle, myös luonnossa

Jokaisella ihmisen erämaahan tuomalla rakennuksella on merkittävä vaikutus ympäristöön. Niinpä on tärkeää, että suunnittelu tehdään sekä käyttäjät että luonto huomioiden. Arkkitehdille ei usein ole ollut tilaa näissä verrattain pienen mittakaavan hankkeissa, mutta rakennusalan ammattilaisen mukana olo varmistaa kaikkia osapuolia palvelevan lopputuloksen.

Lisää ajatuksiani autiotupien suunnittelusta on julkaistu Puu-lehdessä 2/2022 ja Arkkitehti-lehdessä 3/2022.