Toimialaa avaamassa

Kaikki pinnan alle jäävä kuuluu rakennesuunnittelijan vastuulle. Rakennusten tekniset järjestelmät ovat hajautuneet usean suunnittelualan suunniteltaviksi. Roolin kaventuessa myös hankkeessa mukanaolo on monissa hankkeissa kaventunut toteutuksen suunnitteluun ja työmaavaiheen valvontaan.

Rakennushanke kuitenkin alkaa jo kauan ennen varsinaisten toteutussuunnitelmien laadintaa. Siihen nähden, miten monia asioita kustannusmielessä lyödään lukkoon jo ennen varsinaisten suunnitelmien laatimista, suunnitteluryhmä pääsee aloittamaan työnsä kovin myöhään. Arkkitehdilla olisi paljon annettavaa myös hankkeiden valmisteluun niiden toteutusvaihtoehtoja arvioitaessa.

Mitä jos arkkitehti ei olisikaan ”vain” arkkitehti?

Omaa yritystäni pyörittäessäni olen pohtinut monia erilaisia vaihtoehtoja siitä, miten arkkitehdin toimenkuvaa voisi laajentaa toimialoille, joiden kanssa olemme työssämme jatkuvasti tekemisissä ja joiden työssä arkkitehdin koulutuksesta olisi hyötyä. Samalla olisi muodostettavissa palvelukokonaisuus, josta asiakas voisi saada merkittävää lisäarvoa. Tällaisia ammattipareja ovat mm. arkkitehti-isännöitsijä, arkkitehti-kiinteistönvälittäjä, arkkitehti-rakennuttaja ja arkkitehti-rahoittaja.

1. Arkkitehti-isännöitsijä

Isännöitsijän tehtävien yhdistäminen arkkitehdin tehtäviin mahdollistaa pitkäaikaisen ja jatkuvan asiakassuhteen muodostamisen.Normaalisti arkkitehdin työ on projektikohtaista. Toki omassakin toimistossani meillä on useita yhteistyökumppaneita, jotka rakentavat ja rakennuttavat jatkuvasti uusia kohteita ja korjaavat vanhaa. Myös näiden asiakkaiden kanssa työ on kuitenkin hankekohtaista ja vuosittaiset tilausmäärät voivat vaihdella merkittävästi. Korjausrakentamiseen erikoistunut arkkitehti pystyy ottamaan kantaa ja ohjaamaan korjaushankkeiden valmistelua paremmin kuin moni isännöitsijä.

2. Arkkitehti-kiinteistövälittäjä

Kiinteistövälittäjän tehtävien yhdistäminen sopisi erinomaisesti pienen arkkitehtitoimiston tai yksinyrittäjän toimenkuvan laajennukseksi. Tiedän kokemuksesta, että useimmat kollegani karsastaisivat myyntitehtävissä toimimista, mutta tässä arkkitehdin osaamisesta olisi ainakin kolmenlaista hyötyä.

• Arkkitehti kykenisi tekemään asunnon myyntistailauksen ja lyhentämään myyntiaikaa
• Arkkitehti voisi auttaa ostajia ymmärtämään asunnon käyttömahdollisuudet tai auttaa hahmottamaan muutos- ja korjaustarpeita sekä ideoimaan remonttia jo ennen asunnon ostamista
• Arkkitehti voisi hoitaa muutosten suunnittelun ja lupaprosessit kaupanteon jälkeen

Olemme yrityksessäni kokeilleet yhteistyötä kiinteistönvälittäjien kanssa, mutta laihoin tuloksin. Kokeilu tosin osui ajankohtaan, jolloin asuntojen kysyntä Kotkan seudulla oli erityisen heikkoa. Yhteistyössä ansaintamalli ei ollut toimiva, mutta osaamisen yhdistämisessä saman yrityksen sisällä voisi piillä menestyksen siemen. Mutta olisiko yritys silloin arkkitehtitoimisto? Ja onko tällä asialla itseisarvoa?

3. Arkkitehti-rakennuttaja

Saksassa arkkitehdilla on suomalaista käytäntöä laajempi rooli ja suurempi vastuu. Olen viime vuosina esillä olleen ryhmärakennuttamisen puolestapuhuja ja juuri ryhmärakennuttaminen on toteutusmuotona sellainen, missä arkkitehdilla on mahdollisuus astua suurempiin saappaisiin. Moni kokenut projektiarkkitehti hallitsee myös rakennuttamisen, mutta käsitykseni mukaan halua siihen ei ole, koska työ keskittyy rakennushankkeen hallintoon eikä luovaan suunnittelutyöhön.

Olen itse tehnyt rakennuttamista pienemmissä hankkeissa lähinnä yksityisasiakkaille, jotka kaipaavat apua suunnittelukokonaisuuden hallintaan ja urakkatarjousten pyytämiseen. Sanoisin, että ammattikuntamme karsastaa rakennuttajan roolia aivan turhaan.

4. Arkkitehti-rahoittaja

Tämä ei varmasti tule monilla heti mieleen. Termi rahoittaja on ehkä harhaanjohtava, mutta vertaisrahoituksen yleistyessä se voisi olla jopa erittäin toimiva liiketoimintamalli. Kokeilimme yrityksessäni rahoittajana toimimista yhteistyössä OP-Pohjolan kanssa siten, että teimme sopimuksen rahoituksen välittämisestä suunnittelupalveluiden myynnin yhteydessä.

Pyrkimyksenä oli edesauttaa kuluttaja-asiakkaiden myynnin kasvua tarjoamalla rahoitusta suunnittelupalvelujen hankkimiseen. Perusteluna järjestelylle oli se, että keskivertoasiakkaalle Kymenlaaksossa arkkitehtipalvelujen ostaminen on iso investointi ja pääsääntöisesti suunnittelupalveluja ostetaan ennen kuin asuntolainaa aletaan nostaa. Ajattelimme, että tällainen ”välikauden” rahoitusmalli auttaisi palvelumme myymisessä. Ainakaan tuolloin maailma ei ollut ideallemme valmis. En ole kuitenkaan haudannut ideaa vielä.

Muutos on jo ovella

Arkkitehdin tehtäväkuva tulee joka tapauksessa muuttumaan ennen kuin huomaammekaan. Digitalisaatio, 3D-tulostus, rahoituskanavien muuttuminen, IoT ja monet muut seikat johtanevat siihen, että osapuolien määrä rakennushankkeissa ei ainakaan vähene.

Uudet näkökulmat ja aluevaltaukset antavat mahdollisuuden erottautua kilpailijoista.Edellä kuvatuista neljästä tulokulmasta kaksi ei johtanut meillä toivottuun lopputulokseen – mutta en suostu vielä uskomaan niiden heikkouteen, suurin syy epäonnistumiseen oli arkkitehtitoimiston helmasynti, eli heikko ja huonosti suunniteltu markkinointi, eikä niitä lopulta tullut ihan tosissaan koeponnistettua.

Muutosten tullessa eteen uusiutumiskyky ratkaisee pudotuspelin perinteisten liiketoimintamallien tullessa tiensä päähän. Toimialan avaaminen sisältäpäin uusille liiketoiminta-alueille on yksi tie uudistumiseen.