Ajatuksia

Miten tuottaa hyvää asumista?

Kaksihenkisen asuntokunnan laadukkaan asumisen on sanottu tarvitsevan vähintään 55-60 m2 asuinpinta-alaa. Uudisasuntotuotannossa me olemme toimistossamme suunnitelleet tuon kokoisia asuntoja viimeksi ennen 2008 finanssikriisiä. Toteuttajien toiveet asuntojen keskipinta-alasta ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. Kun korona-virus sulki ihmiset keväällä koteihinsa, moni huomasi, ettei oma asunto taivukaan siihen, että kaksi aikuista yrittää tehdä kotona töitä lasten ja lemmikkien temmeltäessä ympärillä. Tilaa rauhoittumiseen ja keskittymiseen ei ole tarpeeksi, tai sitä ei ole lainkaan.

Asuinkerrostalon julkisivu

Kaksihenkisen asuntokunnan laadukkaan asumisen on sanottu tarvitsevan vähintään 55-60 m2 asuinpinta-alaa. Uudisasuntotuotannossa me olemme toimistossamme suunnitelleet tuon kokoisia asuntoja viimeksi ennen 2008 finanssikriisiä. Toteuttajien toiveet asuntojen keskipinta-alasta ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. Kun korona-virus sulki ihmiset keväällä koteihinsa, moni huomasi, ettei oma asunto taivukaan siihen, että kaksi aikuista yrittää tehdä kotona töitä lasten ja lemmikkien temmeltäessä ympärillä. Tilaa rauhoittumiseen ja keskittymiseen ei ole tarpeeksi, tai sitä ei ole lainkaan.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA julkaisi kannanoton paremman asumisen laadun puolesta Helsingin Sanomat jatkoi pääkirjoituksessaan 22.8.2020 keskustelua aiheesta.

Ei ole mitenkään tavatonta, että yhden porrashuoneen kautta syötetään 8-10 asuntoa kerrostasolla. Samalla käytävän pinta-ala pyritään minimoimaan, mikä johtaa asuntokohtaisesti käytettävissä olevan julkisivun pituuden pienenemiseen. Myynnillisesti tarvittava asuinpinta-ala saavutetaan runkosyvyyttä kasvattamalla. Tämä ajaa kannanotossakin esille tulleeseen tilanteeseen, jossa asuinhuoneita sijoitetaan rungon sisään. Nämä huonetilat saavat vähäisen luonnonvalonsa toisen tilan kautta.

On hyvä, että Safa nostaa asian tikunnokkaan ja toivoo alan toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua ja laajempaakin keskustelua aiheesta. Asettuminen poikkiteloin voimakastahtoisen tilaajan toiveiden kanssa on yksittäiselle arkkitehdille tai toimistolle hankala paikka ja voi johtaa jopa pitkäaikaisen asiakassuhteen katkeamiseen. Annettujen suunnitelmavaatimusten kohdalta jokainen yrittää tehdä parhaansa. Yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja siihen tarvitaan tueksi yhteisiä linjauksia.

SAFA esittää kannanotossaan mm. asumisen laadun pisteytysjärjestelmää ratkaisuksi ongelmaan. Pisteyttäminen on tyypillinen tapa matematisoida laadullisten tekijöiden arviointi. Pyrkimys on hyvä, tavoitteena on saada aikaan keskenään vertailukelpoisia tuloksia ja siten kuvata suunnitelmien laadukkuutta ymmärrettävässä muodossa. Siihen, että kuka pisteet antaa, ja millä foorumilla, ei SAFA ota kantaa. Suorittaako arvioinnin yksittäinen virkamies tai luvan myöntävä kaupungin organisaatioon kuuluva lautakunta? Antaako pisteytyksen jokin ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaelin? Vai tuleeko tästä suunnittelijalle jälleen yksi tarkastuslista oman työnsä tarkistamiseen ja ellei minimipistemäärä sallitulle suoritukselle täyty, tulee suunnitelmaa päivittää ennen lupahakemuksen jättämistä?

Olen Safan julkilausuman kanssa täysin samaa mieltä lausunnon tavoitteista. Asumisen laadusta, asuntojen asuttavuudesta tulisi kantaa suurempaa huolta. Laaja-alainen keskustelu keinoista on niin ikään tarpeen. Mutta miten tavoitteeseen päästäisiin ilman, että hallinnollista taakkaa kasvatetaan tai lupaprosesseja tai muuta byrokratiaa rakentamisessa lisätään? Tähän mennessä säädöstalkoot eivät oman kokemukseni mukaan ole selkiyttäneet asiaa tai vähentäneet sääntelyä, vaan pikemminkin päin vastoin.

Olennaista olisi varmistaa ettei lapsi mene pesuveden mukana ja tärkeä kehityskohde huku säädösviidakkoon.

Lue lisää

Ajatuksia

Muuttuva kaupunkitila: näin uusi ja vanha löytävät sopusoinnun

Koronapandemia on kääntänyt muuttovirtoja poispäin kaupungista ihmisten etsiessä tilavampia koteja ja luonnonläheisempää elämää. Kaupungistumisen megatrendi ei silti näytä hiipumisen merkkejä. Kaupunkien väkilukujen kasvaessa kaupunkitiloja on pakko tiivistää ja parannella niin korjaus- kuin uudisrakentamisen avulla.

Muuttuva kaupunkitila: näin uusi ja vanha löytävät sopusoinnun
Ajatuksia

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodissa: lapset käyttäjäryhmänä

Ihmisen suhde ympäristöönsä on transaktionaalinen, eli ympäristö vaikuttaa ihmiseen ja ihminen vaikuttaa sekä tiedostaen että tiedostamattaan ympäristöönsä. Myös lapsille tulisi tarjota mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja päästä osaksi tilojen suunnittelua.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodissa: lapset käyttäjäryhmänä
Ajatuksia

Toimialaa avaamassa

Arkkitehdin rooli rakennushankkeessa on pienentynyt toimialan työnjaon pirstaloituessa. Arkkitehdille on jäänyt rakennuksen ulkonäön ja tilojen suunnittelu sekä kohteen myyntiin ja markkinointiin tarvittavan materiaalin, kuten näkymäkuvien tekeminen. Jälkimmäiset ovat kokemukseni mukaan nekin kasvavassa määrin siirtymässä mainostoimistojen tehtäväksi.

Toimialaa avaamassa