Käyttäjälähtöinen suunnittelu ja tiedonhankinta

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on kerätä syvempää ymmärrystä siitä, minkälaisia odotuksia ja toiveita käyttäjillä on koskien suunniteltavaa palvelua, tilaa tai tuotetta. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa osallistetaan suunniteltavan tilan käyttäjiä mukaan suunnitteluprosessin eri vaiheisiin erilaisten tutkimusmenetelmien avulla.

Käyttäjälähtöinen suunnitteluprosessimme sisältää seuraavat kuusi vaihetta, joiden sisältö määrittyy kunkin hankkeen erityispiirteiden ja toivotun suunnittelu- ja tutkimuslaajuuden mukaan:

1. Tutkimustavoitteiden määrittely: Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa ensimmäinen tärkeä vaihe on tutkimuksen tavoitteiden asettaminen. Tavoitteet tulee olla selkeästi määritelty ja linjassa projektin kokonaistavoitteiden kanssa. Niiden tulee tähdätä käyttäjän tarpeiden, mieltymysten ja käyttäytymisen, sekä näiden taustalla olevien syiden ymmärtämiseen. Tavoitteille voidaan asettaa myös niiden onnistumista arvioivat mittarit.
   
2. Tutkimusmenetelmien valinta: Tutkimusmenetelmät valitaan aina projektikohtaisesti asetettujen tavoitteiden ja suunniteltavan tilan käyttäjäryhmien mukaan. Yleisimpiä tutkimusmenetelmiä ovat kyselyt, haastattelut, erilaiset työpajat, käytettävyystutkimukset sekä käyttötilanteiden seuranta ja tarkastelu. Tutkimusmenetelmien avulla kerätty tieto dokumentoidaan huolellisesti, jotta sitä voidaan analysoida ja tulkita myöhemmin.
   
3. Osallistujien valinta: Tutkimuksen osallistujat tulisi valita suunnittelukohteen lopullisten kohdekäyttäjäryhmien mukaisesti. Otannan tulisi olla riittävän suuri, jotta se kuvaa kohderyhmiä riittävän kattavasti. Toisaalta riittävän monialainen, suppeampikin joukko kertoo jo, mikäli tutkimusmateriaalissa on selviä havaittavia trendejä ja toistuvia teemoja.
   
4. Tiedon analysointi: Tutkimusmenetelmien avulla kerätty tieto analysoidaan käyttämällä erilaisia tekniikoita. Olennaista on löytää materiaalista toistuvia toimintamalleja ja kerätä syvempää ymmärrystä tilan tai siellä tuotettavan palvelun rakenteesta ja osatekijöistä. Myös käyttäjien toiveet ja pelot liittyen käytettävään tilaan on hyvä nostaa esille materiaalista.
   
5. Raportointi: Tutkimustulokset raportoidaan kuvaajien ja esimerkkien avulla löydösten havainnollistamiseksi. Raportti sisältää kiteytettynä käyttäjiltä kerättyä syvempää ymmärrystä tilan käyttöön liittyen sekä suositukset suunnitelmien kehittämiseksi havaintojen pohjalta. 
   
6. Iterointi: Tutkimuslöydöksiä hyödynnetään suunnittelussa ja suunnitelmia muokataan tutkimuksessa syntyneen ymmärryksen perusteella. Tarvittaessa kehitystä tehdään iteraation kautta toistamalla käyttäjäpalautekierroksia parhaan mahdollisen toteutuksen varmistamiseksi.