Ajatuksia

Asunnonostajan muistilista 1: Keittiö

Asunnon hankinta ja remontointi on stressaavaa. Kumpikin on useimmille meistä merkittävä investointi, johon sitoudutaan pitkäksi aikaa. Netti on pullollaan asunnonostajan muistilistoja, joissa käydään läpi asunnon hankkimisen juridinen puoli, mutta asuntojen laadulliset seikat jäävät vähemmälle huomiolle.

Asunnon jokaisessa huonetilassa on asioita, joita jokaisen pitäisi harkita asuntoa ostaessaan tai vaihtoehtoisesti isomman remontin yhteydessä. Keittiö on kodin sydän, joten aloitetaan siitä.

Perinteisesti keittiöiden säilytystila on painottunut yläkaappeihin. Tämä trendi kuitenkin muuttui, kun keittiösuunnittelijat alkoivat painottaa laatikostojen merkitystä tavaroiden säilyttämisessä. Saarekekeittiöt alkoivat yleistyä pientalojen lisäksi kerros- ja rivitalotuotannossa.

Oli keittiön malli mikä tahansa, keittiössä kannataa arvioida erityisesti kolmea asiaa: laskutilan määrää, säilytystilan määrää  ja ruokapöydän paikkaa. Äkkiseltään nämä tuntuvat hyvin itsestään selviltä asioilta, mutta ne eivät välttämättä olekaan sitä. Käyn läpi keittiösuunnittelun mahdollisia ongelmakohtia parin esimerkin kautta.

Keittiön tilankäytön ongelmat käytännössä

Käyn läpi keittiösuunnittelun ongelmakohtia parin esimerkin kautta. Kumpikin esimerkki on uudistuotannosta. Ensimmäinen asunto on pieni kaksio ja jälkimmäinen pieni kolmio.

Esimerkki 1: 2h + kt, 42 m²

keittiöesimerkki1

Yllä oleva esimerkki on kahden huoneen ja keittötilan asunto. Keittiö on kompakti ja se avautuu olohuoneeseen/ruokailutilaan.

Tässä keittiössä on pieneksi keittiöksi varsin hyvin laskutilaa. Tiskialtaiden oikealla puolella astianpesukoneen päällä on leveä pöytätaso, jossa mahtuu esimerkiksi valmistelemaan ruokaa tai leipomaan. Lieden molemmin puolin on oikeaoppisesti laskutilaa. Myös käsin tiskaamisen ja astiahuollon voisi kuvitella sujuvan, kun altaan molemmin puolin on tilaa.

Säilytystilan määrä on tämän keittiön akilleenkantapää. Laatikostotilaa on vain jääkaapin ja lieden välissä oleva 300 mm leveä laatikosto. Pienessäkin kotitaloudessa on niin paljon haarukoita, veitsiä, kauhoja ja kapustoja, ettei tämä säilytystila riitä käytännössä mitenkään.

Kaapistotilaa on hyvin vähän. Alakaappeja on vain mahdollinen kulmakaappi. Itse asiassa sekä allas että liesi ovat niin lähellä keittiön kulmaa, että kulma on melko varmasti jätetty alakaapin osalta kokonaan hyödyntämättä. Tavaroiden säilyttämiseen soveltuvia kaappeja on vain kalusteeseen asennetun mikroaaltouunin yläpuolella, lieden ja altaan välissä olevassa kulmauksessa sekä jääkaapin ja lieden välissä, eli yhteensä neljä kappaletta.

Esimerkki 2: 3h + k, 68,5 m²

Yllä oleva esimerkki on kolmen huoneen asunnosta. Keittiö ja ruokailutila ovat yhdessä ja olohuone on yhteydessä ruokailutilaan, mutta ei ole periaatteessa samaa huonetilaa.

Laskutilaa on kahden 600 mm leveän tason verran. Toiminnallisesti nämä ovat oikeissa paikoissa, ja ruuanlaitolle on periatteessa hyvin tilaa. Pienemmille keittiölaitteille ei kuitenkaan oikein ole paikkaa. Pöytätilaa on kokonaisuuteen nähden jopa vähemmän kuin edellisessä esimerkissä. Myös kaappitilaa on niukasti. Alakaappeja on yksi, kun laatikosto ottaa toisen paikan.

Miettimisen aiheita

Palataan alussa listaamiini kolmeen tekijään, joihin kannattaa kiinnittää huomiota: laskutilan määrä, säilytystilan määrä ja ruokapöydän paikka. 

1. Laskutila

  • Onko keittiössä oikeasti tilaa ruoanvalmistukseen?
  • Mahtuuko keittiössä leipomaan?
  • Minne mahtuvat kahvinkeitin, vedenkeitin, leivänpaahdin, rikkaimuri ja limsakone?

Keittiössä olevan laskutilan eli pöytätason määrä, sijainti ja käytettävyys ovat avainasemassa siinä, miten keittiötä voi ylipäätään käyttää. Erityisesti pienissä asunnoissa laskutila on tilanpuutteen vuoksi karsittu minimiin ja lopulta kaikki saatavilla oleva pöytätila on täynnä keittiölaitteita – kahvin- ja vedenkeittimiä, leivänpaahtimia, limsakoneita ja rikkaimureita.

Usein ainoa leivontaan ja ruoanlaittoon soveltuva pöytätaso on laatikoston päällä oleva tila. Pienasunnoissa tämä on yleensä kapea, vain 400-500 mm. Näin pienessä tilassa ei käytännössä mahdu tekemään mitään.

2. Säilytystila

  • Astiasäilytys, kuiva-aineet, kylmäsäilytys, keittiölaitteet
  • Säilytystilojen käytettävyys, onko alakulmakaappeja?

Uudisasuntotuotannossa asuntokoon pienentyessä keittiön säilytystila on kortilla. Pienasunnon keittiön alakaapiston paikalla on useimmiten tasoliesi, astianpesukone, allaskaappi, kapea laatikosto ja jääkaappi. Altaan yläpuolella on astiakaappi, lieden yläpuolella liesituuletin ja hyvällä tuurilla maustekaappi. Yläkaappeihin jää säilytystilaa vain astianpesukoneen ja laatikoston yläpuolelle.

Missä säilytetään keittiön kuivatavarat ja astiat? Ellei keittiössä ole kunnollista säilytystilaa, asukas joutuu järjestämään sitä esimerkiksi olohuoneesta tai ruokailutilan yhteydestä, nykyasuntojen keittiöihin kun ei mahdu erillistä astiakaappia. Säilytystila muodostaa vielä suuremman haasteen asuntoihin, joissa olohuone ja keittiö ovat yhtä tilaa.

3. Ruokapöydän paikka

  • Mahtuuko ruokapöytä keittiöön?
  • Jos ei, miten se vaikuttaa olohuoneen kalustukseen?

Asuntojen keskipinta-ala on viimeisen 15 vuoden aikana pienentynyt uustuotannossa merkittävästi. Suunnittelussa ollaan palattu keittokomeroita ja -tiloja sekä tupakeittiöitä hyödyntäviin ratkaisuihin, jotka olivat yleisiä pienissä asunnoissa 1970-luvun taloissa. Asuntojen olohuoneista on tullut monitoimitiloja, joissa laitetaan ruokaa, ruokaillaan, viihdytään ja oleskellaan. Erillinen tila ruoanvalmistukseen ei ole itseisarvo, eikä välttämättä edes paras suunnitteluratkaisu. Tupakeittiö on kuitenkin sisustajan kannalta haasteellinen tila.

Tupakeittiössä kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ruokapöydän ja sohvan sijoittamisvaihtoehtoihin. Pienissä asunnoissa on usein se ongelma, että iso osa tupakeittiöstä kuluu niin sanottuun liikennetilaan. Siihen avautuvat makuuhuoneen ja parvekkeen ovet ja tilaan tullaan monesti suoraan eteisestä. Ehjää kalustettavaa seinäpintaa on vähän, jolloin sohvan saa asunnossa vain yhteen paikkaan. Näin ruokapöydälle joko on tilaa tai sitten ei.

Käyttö ratkaisee

Tässä blogitekstissä ilmaan heittämiäni ajatuksia kannatta peilata kriittisesti omaan tapaan asua. Jos keittiötä käytetään vain satunnaiseen ruuan lämmittämiseen, ei sen toiminnallisuudella ole niin suurta painoarvoa. Jos se taas on tila jonka kautta perheen arki elää ja hengittää, on tilanne täysin toinen.

Toivottavasti näistä ajatuksista on sinulle hyöyä, kun eteen tulee keittiöremontti tai kun piipahdat asuntonäytössä. Jos kaipaat ammattilaisen näkemystä sisustuspulmiin, sisustusarkkitehtimme auttaa mielellään unelmiesi keittiön suunnittelussa.


Lue lisää

Ajatuksia

Asunnonostajan muistilista 2: Makuuhuoneet

Makuuhuoneet ovat pienentyneet muun asunnon mukana suomalaisessa asuntotuotannossa. Edes pohjaratkaisu, jossa parisängyn kummallekin puolelle mennään omasta oviaukosta, ei ole enää mikään harvinaisuus. Sellaisia on suunniteltu meidänkin toimistossamme. Hyvin käytettynä tällainen totutun ajattelun kyseenalaistaminen antaa paljon lisäarvoa asuttavuudelle. Usein näkee kuitenkin asuntoja, joissa lattiapinta-alasta 20 tai jopa 30 % saattaa olla asunnossa liikkumiseen käytettävää tilaa. Tällöin asunnon kalustettavuus jää heikoksi.

Asunnonostajan muistilista 2: Makuuhuoneet
Ajatuksia

Muuttuva kaupunkitila: näin uusi ja vanha löytävät sopusoinnun

Koronapandemia on kääntänyt muuttovirtoja poispäin kaupungista ihmisten etsiessä tilavampia koteja ja luonnonläheisempää elämää. Kaupungistumisen megatrendi ei silti näytä hiipumisen merkkejä. Kaupunkien väkilukujen kasvaessa kaupunkitiloja on pakko tiivistää ja parannella niin korjaus- kuin uudisrakentamisen avulla.

Muuttuva kaupunkitila: näin uusi ja vanha löytävät sopusoinnun
Ajatuksia

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodissa: lapset käyttäjäryhmänä

Ihmisen suhde ympäristöönsä on transaktionaalinen, eli ympäristö vaikuttaa ihmiseen ja ihminen vaikuttaa sekä tiedostaen että tiedostamattaan ympäristöönsä. Myös lapsille tulisi tarjota mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja päästä osaksi tilojen suunnittelua.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodissa: lapset käyttäjäryhmänä